DreiMaster - merellistä "vintage" lämpöä tai "kutsu mua mestariksi"

Vanhemmiten olen muuttunut vilukissaksi ja koirien omistamisen myötä myös materiaalitietoisemmaksi. Enää ei riitä ulkovaatteissa halpa hinta ja "ihan kiva" ulkonäkö, vaan niiden tulee toimia sekä teknisesti (eristää, hengittää, suojata) että näyttää itseltäni. Valitettavasti nämä kaksi eivät usein kulje käsi kädessä, vaan teknisten ominaisuuksien mukana tulee usein myös "tuulipuku"-efekti. Tämä ei tietenkään ole huono juttu, jos tarkoituksena on lenkittää koiria rapaisessa metsässä, mutta välillä on kiva pukeutua muuhunkin kuin Goretexiin.

Zalando, tuo nettikauppojen vihattu ja rakastettu jättiläs, tarjoaa myös kalliiden eksklusiivisten merkkien outletin. Zalando Loungessa on siis usein vähän tyyriimmillä merkeillä tuntuvia alennuksia, mutta (ja josta johtuen) toimitusajoissa on hurjasti ilmaa eikä myytäviä tuotteita ole usein kuin kourallinen. Tämän vuoksi kampanjat ajoitetaan tiettyyn aikahaarukkaan, jolloin nopeimmat syövät hitaat. Humanistitutkijan leipä ei ole leveä ja tarjoushaukka minussa tykkää myös kytätä erilaisia alennuksia ja tarjouksia, minkä vuoksi kurkkaan melkein päivittäin sähköpostiini ilmestyvän tarjouskirjeen. Yleensä vain tutut merkit kiinnittävät huomioni, mutta luckily there's pictures ja huomasin syyskuun puolella uutiskirjeessä perhanan hyvännäköisiä takkeja. Merkki - Dreimaster - ei ollut aiemmin tuttu, vaan lähinnä toi mieleen savitöistä dreijauksen. Mainoksessa näytettyjen takkien ulkonäkö kuitenkin muistutti kovin ihannoimaani steampunk-tyylisuuntaa kiinnostavine leikkauksineen ja yksityiskohtineen. Valitettavasti merkin nettisivut ovat tyystin saksaksi, mutta onneksi Zalando tarjoaa kuvauksen itse merkin tekijöistä:  

S-kokokin olisi ehkä riittänyt, mutta mahtuupahan muutaman burgerinkin jälkeen kiinni.

Dreimaster on saksalainen vaatemerkki, joka on tunnettu merihenkisestä vintage-mallistostaan. Merkki syntyi vuonna 2010 Hampurissa, jossa kolme ystävystä päättivät alkaa suunnittelemaan vaatteita, joissa panostettaisiin materiaalien laatuun sekä tyylikkäisiin yksityiskohtiin. Idean suunnitteluun toivat meri ja sataman kauniit alukset korkeine mastoineen. Merihenkisen tyylin taustalla olivat lisäksi vanhat merimiestarinat, myrsky ja vapauden kaipuu. Inspiraatiota suunnittelijat ovat saaneet Euroopan satamakaupungeista kuten Kööpenhaminasta, Rotterdamista sekä Tukholmasta. Pohjimmainen tarkoitus oli suunnitella vaatteita, jotka yksinkertaisesti tuntuvat hyvältä päällä. Ammattitaitoinen toteutus ja suunnittelun tarkka pohjatyö tekevät vaatteista käytössä pitkäkestoisia. Dreimaster-tuotteiden valmistuksessa käytettävät materiaalit ovat tarkoin harkittuja ja testattu toimiviksi niin maassa kuin merillä. Vaatteiden tulee olla mukavia ja kuitenkin kestäviä, tyylikästä ulkoasua unohtamatta. Vaatteisiin huolella valitut pienet ja hauskat yksityiskohdat tuovat persoonallisuutta kokonaisuuteen; yksityiskohtana voi olla vaikka irrotettava kompassi. Malliston lippulaivana ovat purjehdukseenkin sopivat takit, jotka trendikkään ulkonäkönsä lisäksi suojaavat tarvittaessa tuulelta sekä sateelta. Dreimaster-vaatteiden korkea laatu ja täydellinen istuvuus antavat käyttäjälleen yksilöllisyyttä sekä mukavuutta. 

Tutkiskelin merkin valikoimaa hiukan tarkemmin ja merihenkisyys näkyykin vahvasti muissa vaatekappaleissa, paitsi tilaamassani polvipituisessa takissa, joka on himpun verran enemmän militaristinen. Kaapissani oli nimittäin siistin polvipituisen takin mentävä kolo, kun muutaman vuoden takaisen Jsfn-merkkinen syystakkini on saanut hermot kireälle materiaalin karvanimukyvyssä (musta takki, valkoista karvaa lähtevä koira - not good) sekä nappien jatkuvalla irtoilulla (hiomaton metallinappi katkoo kaikki langat, seuraavaksi suunnittelin ompelevani ne kiinni rautalangalla – tai kuumaliimalla). 

Yllätys olikin suuri, kun paketti vihdoin kuuden viikon odottelun jälkeen saapui. Luulin tilanneeni syystrenssin, mutta kyseessä olikin perusteellisesti vuorattu paksua villaa oleva talvitakki. Painava kuin fan ja hetken aikaa kotona eteisessä se tepasteltuani ja pörhisteltyäni totesin sen myös lämpimäksi. Siis todella lämpimäksi. Takki on pääasiassa puhdasta luonnonkuitua (villaa ja puuvillaa), jolloin se hengittää erinomaisesti, niin kuin luonnonkuitujen kuuluukin.

Hihansuut on viistot ja peittää kämmenselät puoleenväliin.
Helma epäsymmetrinen.

Vuorituksen ja päälliskankaan kanttausta. (Onko se kanttaus? Kuulostaa väärältä,
mutta käytetään nyt sitten paremman puutteessa)

Tasku, yksi niistä. Vuoritettu samalla kankaalla kuin takin muukin vuori, ei siis mitään liukasta polyesterimuovia.

Solki, voisi olla isompiki. Koskaan ei ole liian iso solki.
Merkin nimikin vilkkuu joka käänteessä, ettei vain pääsisi unohtumaan
minkä merkkinen takki on hartioilla.

Pitänee olla sitten hikoilemati, ruokailemati ja juomati tämän takin kanssa.

Päätin pitää takin ja testata sen tositoimissa lyhyellä Tallinnan reissulla. Merikaupunki ainaisella viimalla, -1 lämpötila loppusyksystä ja päivän mittainen kaupoissa kiertely toisivat takista esiin niin huonot kuin hyvät puolet. Lämmittääkö, ja jos lämmittää, niin hiostaako.

Yllättyminen jatkui, kun en havainnut takissa ainuttakaan miinusta (kuin valmistusmaan, Kiina). Pituus, materiaali, malli, uskomattoman ihana kaulusosa, jonka voi napittaa ylös asti kaulaa suojaamaan, lämpimät taskut ja raapimattomat vetoketjut.. Rakkaus oli syttynyt. En luovu tästä takista ikinä. (Puoliso kielsi nukkumasta se päällä.)

Mahtuu temppuilemaan - check.

Mahtuu urpoilemaankin – check.

Son lämmin, vaikka keli ei.

Zalandon sivuilla merkki väittää tekevänsä vintage-mallistoa. Asiasta voidaan olla montaa mieltä, kun kyse on vuonna 2014 valmistetusta takista, joka ei todennäköisimmin ole suunniteltu edes vanhoja mallikaavoja käyttäen. Vuosikertapuritaanien mukaan esineellä tai ilmiöllä pitää olla ikää vähintään 20 vuotta ennen kuin sitä voidaan kutsua vintageksi (eli epäuskoisille: 1980-luku on jo vintagea, oumaigaad!). Yli 100 vuoden ikäinen tuote taas on jo antiikkia. Yleensä termit yhdistetään keräilyyn ja erityisesti arvokkuuteen ja laatuun: vintage kestää aikaa ja ajan hammasta. Alun perin vintage-sanaa taas käytettiin viinin ja öljyn pullotuksen yhteydessä, jolloin vuosikerralla oli merkitystä.